 |
Teksti & Kuvat: Mikko Lampinen Tämän kauden pidempi rando suunnattiin Espanjaan Pyreneiden vuoristoon. Porukka koko lailla sama kun viime vuonna Haute Routella. Reissu oli mahtava ja Catalonia pisti kovine keleineen äijät välistä kumoonkin. Seuraavassa kuva kertomusta reissusta. Tarkempi analyysi parhailla kuvilla myöhemmin keväällä Skimbaajan rando osiossa. Mye bien tai jotain sinnepäin… Kierros löytyi lautasliinasta, mut onneksi oli tarkempikin kartta matkassa.
|
 |
Kamat autoon Barcelonassa.
|
Viimeinen voitelu lähtöpaikalla Espotin hiihtokeskuksessa.
Ekalla majalle (Josep M.Blanc) mentiin vauhdilla. Näillä seuduilla lunta oli vielä hiukka nihkeästi.
Majalla jäi auringossa aikaa vielä pikku puuhastelullekin afterskin lomassa. Sami Sarsama vauhdissa.
Seuraavana päivänä skinnattiin pitkä päivä auringonpaisteessa Estany Llongin majalle. Ape skinnaa ja taustalla yksi Pyreneiden lukemattomista vuoristojärvistä.
Janne Mukkala skinnaa kohtii päivän viimeistä solaa.
Äijät Llongin majalla.
Kolmantena päivänä keli löi voimalla sisään. Timo Tick tutkii karttaa. Pian tämän jälkeen iski sellainen myräkkä, jossa skinnattiin ja etsittiin reittiä solaan kaikki vaatteet päällä ja gogglet päässä.
Pyreneen tuuli pisti äijät polvilleen ja heitti isot miehet muutaman kerran jopa kumoon. Sarsama viimein solassa.
Espanjan peruskeliä. Tuulee miljoonaaaa…
Saku laskee solasta toiselle puolelle. Tuuli oli vetänyt kurun betoniksi. Varovasti vaan.
Pääsuunnistaja Ape viimein päivän päätteeksi upean viihtyisällä Ventosan majalla menossa myräkältä suojaan. Ventosalla vietimme kaksi yötä.
Kylmän kangistamat lihakset venyteltiin kuosiin.
Chill out Ventosa.
Myräkkä räjäytti skimbahuoneen pelti oven auki ja sitä käytiin miehissä korjaamaan.
Neljäntenä aamuna piti lapioida ovet ja ikkunat auki ennen päivä randolle lähtöä.
Mukkala jäi potemaan flunssaa kämpille ja nauroi myrskyyn lähtijöille.
Vyöryvaara oli melkoinen, joten päivän kohteeksi valikoitui majan pitäjän vinkeillä leppoisa vuoren huippu. Hieno päivä ja hyvää pyydaa.
Jussi stikkaa alas.
Ape käppäilee hyvän laskun jälkeen takaisin Ventosan majalle lounasta syömään.
Lounaan jälkeen Sarsama ja Teemu ”Karhu” Suojapelto menivät vielä laskemaan majan läheisyyteen pyydaa. Kuvassa Teemu.
Viidentenä päivänä taas suunnistusta myräkässä ja skinnaus kohti Colomersin majaa. Kuvassa maja alhaalla ja Saku stikkaa.
Kuudentena ja vikana päivä oli todellista route findingia ja muutaman tunnin reitin hakemisen jälkeen oikea reitti viimeiseen solaan löytyi viimein. Iso käsi suunnistajille, eli Apelle, Timolle ja Teemulle, joka painoi kompassi suunnalla vaikka kivien läpi.
Viimeisen solan jälkeen keli selkeni ja edessä oli PITKÄ lasku ja tökkiminen takaisin lähtöpisteeseen Espotin kylään. Ape kurvaa pöytää.
Pitkän loppukönyämisen jälkeen illalla sivistyksen parissa. Mukkala tassuttelee kylänraittia.
Randon jälkeen vietimme kaksi laskupäivää nauttien Pyreneiden harvinaisesta herkusta puuterista Baquerean hienossa hiihtokeskuksessa. Sarsama vetää.
Timo Tick ja päivän viimeinen lasku kylään. Mahtavaa lunta.
Tokana laskupäivänä keli kirkas ja hieno. Ape vetää Espanjan pyydaa.
Saku vetää pyydaa randoneuloilla. Taustalla Baqueran hienoa maisemaa.
Oon kuullut kaikki norsu ja kuplavolkkari vitsit, mutta miten 5 isoo randoojaa saadaan mahtumaan pompannappiin. Tässä kuitenkinBaqueran solassa pakattuna. Traverssi kohti Barceloonaa alkaa. Huomaa komea rinneravintola rakennus taustalla.
Kamat läväytettiin keskelle Barcelonan pääkatua.
Äijät hostelliin ja siitä kurssijuhliin, jotka huipentuivat seuraavana päivänä FC Barcelonan kotimatsiin. Tattis taas kaikille.
T: Mikko Lampinen
