Head Possen blogi siirtynyt Relaaseen

Possen blogi on siirtynyt uudistettuun Relaaseen. Possen seikkailuja voit tulevaisuudessa seurata siis klikkaamalla tästä. Blogista löytyy jo kertomukset 11/12-kauden aloituksesta.

- Juho

Syksyä ilmassa

Syksyn merkit on ilmassa, kun kauden ekat hiihtolehdet alkavat ilmestyä. Juuri ilmestyneessä komeassa Norjan Friflyt lehden fotospesiaalissa oli hyvin Suomi jengiä esillä. Kovalaisen Petrillä oli hieno kuva Skipestä Lyngenissä. Repolaisella kaksi kuvaa Xavier de la Ruesta. Itselläni oli Possetohinoihin liityyen kaksi kuvaa Mr. Majavasta julkaistuna. Toinen viime talven Headin helisessareilta Tamokista ja toinen vanhempi kuva kuru kurvailusta Lyngenissä. Tässä meikäläisen Posse kuvat Majavasta skannattuna. Eipä muuta kun lumia odotellessa.

T: Mikko Lampinen

Talvi 2011

Kausi 2011


Kausi 2011 Headin uudessa tiimissä on sujunut loistavasti! Kiitos vielä kerran Posselle Ja koko Angolon porukalle!

Juhon Rookie kausi on onnistunut mahtavasti! Hommat loksahteli paikoilleen heti kättelyssä.
Muutenkin ollaan kaikki ehjin nahoin ja suht normaalissa kuosissa ennen kesälaitumille astumista.

Kaiken kaikkiaan pitkä kausi ja lähes puoli vuotta reissun päällä Hiutaleen kuvauksissa on myös saatu nyt päätökseen. 10 jaksoa on nyt monessa purkissa ja Blumi alkaa sitä purkamaan ja editoimaan lokakuun alussa alkavaa sarjaa varten.

Viimeinen mesta kruunasi upean kauden! Huippuvuoret teki lähtemättömän vaikutuksen pohjoisen poikaan! Saari ryhmän potentiaali on ollut aina tiedossa mutta nyt siellä vieraillessa sen vasta tajusin todella.



Tässä muutamia kuvia Huippuvuorten viimeisestä kuvaus paikasta!

Øksehøgget couloir

Tamokin laaksossa melkein "pakko laskea" -maineeseen on päässyt Øksehøgget-kuru (oikea kirjoitusasu luultavasti toinen). Tänä keväänä siellä taisi vierailla parikin eri kuvausryhmää. Ja onhan se pitkä (n. 700m vertikaalia) ja kivannäköinen piikkisuora linja.

Internetin ja GoPron aikakautena täytyy joka äijän (ja mimmin) tietenkin väkertää aina laskusta video, kun on se jåå niin hienoa. Tässä multa hieman erilaisia tunnelmia kumpareikkoisesta laskusta.

Tamokin jälkipyykki

Tässäpä  pieni videopätkä Tamokin helisessiosta ja parilta haikilta. Itse ehdin mukaan juuri sopivasti siinä vaiheessa kun lumi meni korpuksi ja lämpötilat nousi taivaisiin, mutta onneksi ihmeteltävää riitti muutenkin.

Nyt Tamokissa lasketaan taas puuteria, vuoren rinteiltä löytyy 50cm pehmeää tavaraa.

Pikku posselainen randolla

Pyryn 6 kk eka rando Middagstindin rinteillä.




700 m käyrällä



Randolla on mukavaa.



Nytkö jo alas???



Laskukin oli miesten mieleen.

T: Mikko & Pyry & Ulriika

Lennä lennä leppäkerttu

Tamokin helisessarit vedettiin koko Possen voimin. Seuraavassa pieni kuvakooste meiningistä.

Kuvat: Mikko

Hautsi siirtymässä heliplatalle.



Hautsi kurvailee kohti laaksoa ja uutta nostoa.





Erään iltamäen topissa. Heko tiputtaa alas laaksoon odottamaan.



Juho varmistaa kun Ape käy tarkistamassa lumilipan turvallisen ylityksen.



Kyllä kelpaa.




Ode Siivonen vetää. Aurinko on laskenut jo vuorten taa.




Night flight.





Uusi aamu, uudet kujeet.




Hautsi rehvastelee tekemillään ensilaskuilla, jotka näkyvät hekon ikkunasta




Hautsi mustikkamäellä.




Juho saapastelee pitkin Tamokin tietä. Taustalla Hattevarri.




Ode Hattevarrin kukkakaaleilla.




Juho samoilla mestoilla.




Ape ja helireissun viimeinen lasku.




Hyvä meininki. Seuraavana vuorossa randohiihtoa Tamokin lähimaastossa Lyngenissä.

T: Mikko Lampinen



Turistipyydaa ja vuoristomajoja

Täytyy yrittää purkaa vähän videovarastoa, tässä ekaksi tunnelmia Itävallasta parin viikon takaa.

Harmittavasti huonon tuurin, ajoituksen, pelkäämisen ja partnereiden puutteen takia ovat Oikeasti Mielenkiintoiset (tm) linjat jääneet tänä keväänä vielä vähemmälle, jota tämäkin klippi hieman kuvastaa. Sitä enemmän onkin sitten nähty uusia maisemia ja paikkoja.



Lisää pikkuklippejä pitäis tulla vielä tällä viikolla, mun läppäri ei vaan meinaa pysyä HD-kuvan ja Premiere Pron perässä. Ja kohta Norjan meinenkejä kattelemaan!

- Juho

Scotland

Ei tulis ensimmäiseksi mieleen lähteä Scotlantiin laskemaan, mutta kun täällä ollaan niin mäkeen piti tietenkin päästä! 

Scotlannin Highland näyttää aika paljon Norjan sekä Ruotsin lapin mestoilta. Tänne onkin lappilaisen helppo sulautua.

Tosin ilmasto on monin verroin karumpaa kuin meillä pohjolassa. Aurinkoisia päiviä ei täällä liikaa nähdä. Tuulet ovat todella infernaalisia! Paikalliset laskijat sanovatkin että jos pystyt laskemaan Scotlannissa pystyt laskemaan kaikkialla! Homma pitää 100prossaa kutinsa. 

Koko maa on kaiken kaikkiaan yksi loistavimmista paikoista jossa koskaan olen käynyt!

Respect!

Scotlanti ja normi tuuli!

Paikalliset Takalan Hanskit eli hc lumilautailijoita!
Nää jäbät ei ollu moksiskaan "tuulesta" myrsky siellä oli 4päivää putkeen.
Kirmasivat vaan  kiukulla hymyssä suin  koko päivän törmässä!

Nyykkari pyhkäsee polvituntumalla tuuli paudaa!

Riksu? Eiku Glencoe!

Pistöörit Keith ja Christy

Mahti jengiä edelleen nää lokaalit! Sain hengata pistöörien  majalla mun kipeen varpaan kans samalla kun jätkät veti polvituntumalla pyydää.

Glencoen lokaalit on hyviä laskijoita.
Näiden janttereiden huumori ja vieraanvaraisuus on ykkös luokkaa.
 

Mestat muistuttaa todella paljon lapin "suurtuntureita"
Scotlanti mie tuun niin takas joku päivä!

Kuttulan tarkkiksen survivalcamp rando Hautes Pyrenees Espanja.



Teksti & Kuvat: Mikko Lampinen

Tämän kauden pidempi rando suunnattiin Espanjaan Pyreneiden vuoristoon. Porukka koko lailla sama kun viime vuonna Haute Routella. Reissu oli mahtava ja Catalonia pisti kovine keleineen äijät välistä kumoonkin. Seuraavassa kuva kertomusta reissusta. Tarkempi analyysi parhailla kuvilla myöhemmin keväällä Skimbaajan rando osiossa. Mye bien tai jotain sinnepäin…

Kierros löytyi lautasliinasta, mut onneksi oli tarkempikin kartta matkassa.



Kamat autoon Barcelonassa.



Viimeinen voitelu lähtöpaikalla Espotin hiihtokeskuksessa.

Ekalla majalle (Josep M.Blanc) mentiin vauhdilla. Näillä seuduilla lunta oli vielä hiukka nihkeästi.

Majalla jäi auringossa aikaa vielä pikku puuhastelullekin afterskin lomassa. Sami Sarsama vauhdissa.

Seuraavana päivänä skinnattiin pitkä päivä auringonpaisteessa Estany Llongin majalle. Ape skinnaa ja taustalla yksi Pyreneiden lukemattomista vuoristojärvistä.

Janne Mukkala skinnaa kohtii päivän viimeistä solaa.

Äijät Llongin majalla.

Kolmantena päivänä keli löi voimalla sisään. Timo Tick tutkii karttaa. Pian tämän jälkeen iski sellainen myräkkä, jossa skinnattiin ja etsittiin reittiä solaan kaikki vaatteet päällä ja gogglet päässä.

Pyreneen tuuli pisti äijät polvilleen ja heitti isot miehet muutaman kerran jopa kumoon. Sarsama viimein solassa.

Espanjan peruskeliä. Tuulee miljoonaaaa…

Saku laskee solasta toiselle puolelle. Tuuli oli vetänyt kurun betoniksi. Varovasti vaan.

Pääsuunnistaja Ape viimein päivän päätteeksi upean viihtyisällä Ventosan majalla menossa myräkältä suojaan. Ventosalla vietimme kaksi yötä.

Kylmän kangistamat lihakset venyteltiin kuosiin.

Chill out Ventosa.

Myräkkä räjäytti skimbahuoneen pelti oven auki ja sitä käytiin miehissä korjaamaan.

Neljäntenä aamuna piti lapioida ovet ja ikkunat auki ennen päivä randolle lähtöä.

Mukkala jäi potemaan flunssaa kämpille ja nauroi myrskyyn lähtijöille.

Vyöryvaara oli melkoinen, joten päivän kohteeksi valikoitui majan pitäjän vinkeillä leppoisa vuoren huippu. Hieno päivä ja hyvää pyydaa.

Jussi stikkaa alas.

Ape käppäilee hyvän laskun jälkeen takaisin Ventosan majalle lounasta syömään.

Lounaan jälkeen Sarsama ja Teemu ”Karhu” Suojapelto menivät vielä laskemaan majan läheisyyteen pyydaa. Kuvassa Teemu.

Viidentenä päivänä taas suunnistusta myräkässä ja skinnaus kohti Colomersin majaa. Kuvassa maja alhaalla ja Saku stikkaa.

Kuudentena ja vikana päivä oli todellista route findingia ja muutaman tunnin reitin hakemisen jälkeen oikea reitti viimeiseen solaan löytyi viimein. Iso käsi suunnistajille, eli Apelle, Timolle ja Teemulle, joka painoi kompassi suunnalla vaikka kivien läpi.

Viimeisen solan jälkeen keli selkeni ja edessä oli PITKÄ lasku ja tökkiminen takaisin lähtöpisteeseen Espotin kylään. Ape kurvaa pöytää.

Pitkän loppukönyämisen jälkeen illalla sivistyksen parissa. Mukkala tassuttelee kylänraittia.

Randon jälkeen vietimme kaksi laskupäivää nauttien Pyreneiden harvinaisesta herkusta puuterista Baquerean hienossa hiihtokeskuksessa. Sarsama vetää.

Timo Tick ja päivän viimeinen lasku kylään. Mahtavaa lunta.

Tokana laskupäivänä keli kirkas ja hieno. Ape vetää Espanjan pyydaa.

Saku vetää pyydaa randoneuloilla. Taustalla Baqueran hienoa maisemaa.

Oon kuullut kaikki norsu ja kuplavolkkari vitsit, mutta miten 5 isoo randoojaa saadaan mahtumaan pompannappiin. Tässä kuitenkinBaqueran solassa pakattuna. Traverssi kohti Barceloonaa alkaa. Huomaa komea rinneravintola rakennus taustalla.

Kamat läväytettiin keskelle Barcelonan pääkatua.

Äijät hostelliin ja siitä kurssijuhliin, jotka huipentuivat seuraavana päivänä FC Barcelonan kotimatsiin. Tattis taas kaikille.

T: Mikko Lampinen